Hei! 

Olen oululainen liikunta-alan yrittäjä Marke Rautiala. Liikunnan sekatyöläisenä tutustun, tutkin ja testaan niin uusia, kuin vanhojakin ulkoliikuntapaikkoja, joita kunnat, kaupungit ja yksityiset tahot ylläpitävät. Tutustumiini liikuntakohteeseen tulee olla vapaa sisäänpääsy kaikkina kellonaikoina ja ne ovat erilaisia ulkoilmassa olevia liikunnan suorituspaikkoja. 

Olen työskennellyt kuntasektorilla noin 20:n vuoden ajan Pyhännän-, Utsjoen- ja Inarin kunnissa liikunnan ja liikuntainfran kehittäjänä. Omassa liikuntahistoriassani olen ollut maajoukkuemaastohiihtäjä ja sen jälkeen satunnainen kuntourheilija hiihdon, juoksun ja ulkokuntosalien käyttäjänä. 

Viimeiset pari vuotta olen toiminut omassa liikunta-alan yrityksessä (Marabas Oy) muun muassa digiliikuntatuotteiden kehittäjänä. Kuntasektorin työurallani en ehtinyt toimia aktiivisesti eri paikkakuntien liikuntapaikkojen bongarina. Silloinen liikuntapaikkojen kehittämistyöhön tarvittava aika meni byrokratian hoitamiseen. Ajatus ulkoliikuntapaikkojen tutkimiseen tulikin omasta nykyisestä työstäni. Halusin kehittyä ja nähdä, minkälaisia, ja kuinka paljon erilaisia ulkoliikuntapaikkoja meille arkiliikkujille on tarjolla. Usein ulkoliikuntapaikat näyttäytyvät värikkäinä ja kutsuvina liikuntapaikkoina, haluan tutustua niihin tarkemmin ja kerron havainnoistani tässä blogissani.

Sen lisäksi, että innostaisin sinua liikkumaan enemmän, haluan liikuntapaikkabongarina  löytää omalle pihalleni ulkokuntosalivälineistön, jossa olisi esimerkiksi neljä laitetta, joihin voisi esimerkiksi "kiinnitysjalkaan" vaihtaa mieleisensä suoritusvälineistön eri lihasryhmille.

Miten luet blogiani

Yläpalkista löydät valikosta paikkakunnat, joilla olen kulkiessani bongailut ulkoliikuntapuistoja. Pääset valikosta haluamallesi paikkakunnalle. Jätä kommentteja ja kokemuksia joko sivuista, tai liikuntapaikoista, jos olet käynyt kokeilemassa ulkoliikuntalaitteita.

Yleistä asiaa liikunnasta - bongarin ajatuksia

Alta löydät paikkakunnasta riippumatonta ajatusten virtaa ulkoliikuntapuistoista yleisesti ja muuta liikuntaan liittyvää. Kommentit ovat omiani.

Pyöräily, turvallisuus ja CO2 päästöt (16.11.2019)

Pyöräily on mukava etenemistapa esimerkiksi työmatkalla, kuin muidenkin asioiden hoidossa, ja se on hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Kuntoilumuotona se sopii lähes kaikille ihmisille. Pyöräily on myös ilmastoystävällistä.

Syksyn ja talven alku on Etelä-Suomessa pitkä ja pimeä. Toisinaan täällä etelässäkin on liikuttava autolla. Samaan aikaan liikkeellä ovat isot ihmismassat ja sen myötä aiheutuvat ruuhkat. Autolla liikkuessa risteyksissä kytätään kääntymisen välejä ja siinä odotellessa ampaisee musta pyöräilijä konepeltiä hipoen omaan tienylitykseensä. Jälleen torstaina 14.11. oli läheltä piti tilanne vielä vesisateen heikentämässä säässä. Miksi pyöräilijöillä on niin kiire ja miksi he eivät käytä heijastimia? Lain mukaan risteyksiin pitää hiljentää.

Olisiko se myös ilmastoteko, että pyöräilijät huomioisivat autoilijoita ruuhkaisessa ja pimeässä liikenteessä. Nyt pahimmillaan valoissa seisotaan useammat värien vaihdot, kun suojatien ylittäjiä on paljon. Suojatien ylittäjien huomaavaisuudella saataisiin vähennettyä myös ajoneuvojen CO2-päästöjä.

Liikuntapaikkarakentamisen avustusten haku

Jokavuotinen aluehallintoviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkojen rakentamishankkeiden hakuaika on 31.12.2019 mennessä. Aluehallintovirasto päättää avustuksista hankkeille, joiden kustannusarvio on enintään 700 000 euroa (alv 0 %). Kustannuksiltaan yli 700 000 euron hankkeista avustuspäätökset tekee opetus- ja kulttuuriministeriö. Aluehallintovirasto antaa näistä hankkeista kiireellisyysjärjestyslausunnon. Avustuksia myönnetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Valtionavustuksia käytetään mm. uimahallien peruskorjaukseen sekä parannetaan lähiliikuntaa- ja terveyttä edistäviä liikuntamahdollisuuksia.

Loppuvuosi on monesti kiireistä aikaa liikuntapaikkarakentamisesta vastaaville. On tehtävä perusteelliset suunnitelmat, laskelmat ja havainnekuvat tulevista liikuntakohteista.

Omalla kuntasektorityöurallani hakemusten valmiiksi saattamiseksi tarvittiin yhteistyötä monen kuntahenkilön voimin. Ja yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista luonnollisesti olivat liikuntapaikkarakentajat ja välinetoimittajat, jotka antoivat oman osaamisensa liikuntaviraston ja siten veromaksajien aktiivisemman elämän tueksi.

Laajasalon uimaranta (os. Reposalmentie 4, Helsinki) on oikein miellyttävä ajanvieton paikka eri ikäisille kuntalaisille. Alueella on pukusuoja, suihku, WC ja kuntovälineet. Kuntoiluvälineitä on kolme, selkä- ja vatsapenkki sekä yhdistetty dippi- ja vatsaliike, jalkojen nostona. Toivottavasti saadaan näitä vapaa-ajan yhteistoimintapisteitä lisää ympäri Suomen, AVIN ja ministeriön tukemana.

Uudistunut liikkumisen suositus

UKK-instituutin julkaisema "Uudistunut liikkumisen suositus" kehottaa meitä harrastamaan liikuntaa viikoittain uudella tavalla! Alla suositukset:

- lihaskuntoa ja liikehallintaa 2x vk
- reipasta liikuntaa 2,30 tai rasittavaa liikuntaa 1,15 h
- kevyttä liikuskelua mahdollisimman paljon
- taukoja paikallaanoloon aina kuin voi
- palauttavaa unta riittävästi

Olisin toivonut jonkinlaista täsmennystä siihen, että paljonko ajassa tai määrässä tulee olla lihaskuntoa ja liikehallintaa, sekä kevyttä liikuskelua, ja paljonko askeleina tai ajassa laskettuna päivässä pitäisi liikkua, jotta saisin raamit omalle toiminnalle. Vai riittääkö “mahdollisimman paljon”? Tarkkailenko jo omaa liikkumistani liian suurella pieteetillä? Onko vähempikin parempi, kuin ei ollenkaan.

Liikkumisen suosituksen määrät ovat varsin saavutettavat meille jokaiselle, vaikka nykyinen työelämä on osalle varsin hektistä ja kuormittavaa. Iltaisin lenkille lähdön voimat on jo syöty ja ulkoilun sijaan meitä kutsuu sohva ja TV:n katselu.

Yhteiskunnassa päättäjillä on liikuntainfran rakentamisella suuri merkitys. Lihaskunnon ja liikehallinnan mahdollistamiseksi aikuisten lähiliikunta-alueita tarvitaan reippaasti lisää. Kaupungilla liikkumisen kannustamiseksi tarvitaan liikuntatsemppareita, "kuntoilunurkkia" ja esimerkiksi liikennevaloihin ja joukkoliikenne pysäkeille jumppaohjeita, että tee tässä askellusta ja kyykkyjä, kävele “matalahiihtoa” ym.. Tarvitaan myös uusia liikuttajia, kuten digiliikuntaa ja siihen rohkeaa panostusta. Kikyn työaikalisän voisi muuttaa liikuntahetkeksi ja kunnallisiin välinekirjastoihin voitaisiin tuoda lisää uusia monipuolisia kausiliikuntavälineitä.

Kotioloissa muotiin voisi tulla taas kuntopyörät, stepperit, juoksumatot, kahvakuulat ja muut kodin kuntoiluvälineet. Kuntopyörän rooli vaateripustimena on tutkimukseni mukaan yleistynyt huolestuttavasti =).

Myös uusille liikuntavälineille olisi tilaa. Ei muuta kuin mukavia liikuntatuokioita, pienissä palasissa, pitkin päivää, vaikka hetki kerrallaan!

Helsinki; verovaroilla Suomen liikkuvin kaupunki

Helsingissä on hyviä ja monipuolisia liikuntakeitaita. Puitteet eri lajien liikunnanharrastamiseen ovat hyvät ja alueen puistot ja luontoliikunta vain täydentävät rakennettua liikuntainfraa. Lisäksi Helsingin kaupungilla menee taloudellisesti hyvin.

Kaupungin liikuntatoimen nettisivuilla kerrotaan; "Liikkumisohjelma on Helsingin kaupungin strateginen kärkihanke, jonka tavoitteena on saada kaupunkilaiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän. Päämääränä on, että liikkuminen Helsingissä on helppo, sujuva ja houkutteleva arjen valinta". (https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/palvelut/liikunta-ja-ulkoilu/).

Helsinki, Suomen tuleva liikkuvin kaupunki voisikin kenties jo alentaa veroprosenttia liikunnan harrastajille. Kaupungilla voisi olla liikuntasovellus/äppi, jossa on mahdollista pitää "omaa harjoituspäiväkirjaa", vastaava, kuin yleiset mobiiliappsit, joissa robotti toimii kontrollerina. Riittävän vuosiliikunta-annoksen täytyttyä kuntaveroprosentti alenee esim. yhden prosenttiyksikön verran. Tämän taloudellisen säästön henkilö voisi halutessaan panostaa omiin liikuntavälineisiin ja harrastuksiinsa. Verokertymämenetyksen kaupunki saa takautuvasti takaisin muun muassa soten kustannussäästöillä moninkertaisesti.

 

Veroprosentin alentamisen lisäksi ja liikuntainfran lisäämiseksi kaupunki voisi kunnostaa eri kaupunginosien lähiliikunta-alueita (madalletaan kynnystä liikunnan harrastamiseen ja liikunta-alueiden kunnostukset ovat edullisia menoeriä). Puistoihin rakennettaisiin kaiken ikäisille eri aktiviteeteillä olevia liikunta-areenoita (ei liian isoja). Liikunta-areenoilla voi muun liikuntatarjonnan ohessa piipahtaa ohi mennessä yksin tai yhdessä, koiraa ulkoiluttaessa tai muuten vain.

Tasapainoharjoittelu

Tasapainoaisti on aisti, joka kertoo ruumiin asennon ja sen muutokset suhteessa painovoiman suuntaan. Ihmisen tasapainoaisti perustuu lihas-, jänne- ja näköaistin sekä sisäkorvan vestibulaarijärjestelmän yhteisvaikutukseen. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasapainoaisti).

Tasapainoa voi harjoittaa missä ja milloin vain. Harjoittelu ei välttämättä vaadi välineitä eikä paljoa tilaakaan. Tasapainoa kannattaa harjoittaa, silloin arki on sujuvampaa ja liikkuminen on turvallisempaa.

Tasapaino- ja lihaskuntoharjoittelu kehittävät reaktionopeutta. Reaktionopeuden ansioista muun muassa pysyt pystyssä liukkailla keleillä. Monipuolinen tasapainoharjoittelu voimistaa jalan pieniä lihaksia ja helpottaa jalkavaivoja. Urheiluvammojen riski pienenee lähes 40 prosenttia, kun lajiharjoitteluun yhdistää voima- ja tasapainoharjoituksia. Lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu vähentävät kaatumisia jopa puolella.

Liikunnan sekatyöläinen kokosi tasapainoa aktivoivia liikuntavälineitä. Parasta tasapainon ylläpitoa on lihaskunnosta ja tasapainosta huolehtiminen, ja se käy mukavasti esimerkiksi ulkokuntoilupuistoissa. Haastavuutta liikuntaliikkeisiin saa tekemällä liikuntasuorituksia myös sivuttain ja takaperin.

Lihavuus yleistyy työikäisillä Suomessa

"FinTerveys 2017 -tutkimuksessa yli 30-vuotiaista miehistä 72 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli vähintään ylipainoisia. Miehistä 26 prosenttia ja naisista 28 prosenttia oli lihavia. Lähes joka toinen aikuinen oli vyötärölihava ja sekin jo tiedetään, että vyötärölihavuus on erityisen haitallista terveydelle. 2000-luvun alun tasaisemman vaiheen jälkeen lihavuus on viime vuosina yleistynyt erityisesti työikäisessä väestössä, eli 30−64-vuotiailla".

Ylipainoisuus on Suomessa yleistä myös lapsilla. 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli vähintään ylipainoisia vuonna 2018. Pojista 8 prosenttia oli lihavia ja tytöistä 4 prosenttia. – Lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan laajaa ja tavoitteellista yhteiskunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Millään yksittäisellä toimenpiteellä väestön lihomista ei saada pysähtymään. Poliittisia päätöksiä tarvitaan, esimerkiksi verotuksellisin keinoin voidaan ohjata ihmisiä kohti terveellisempää ruokavaliota. Keskeisiä keinoja ovat myös ravitsemusohjaus, liikkumista edistävä yhdyskuntasuunnittelu sekä terveydenhuollon toimet, kuten painonhallinnan tuki ja ohjaus, kertoo erikoistutkija Annamari Lundqvist". Koko juttu luettavissa: https://aamuset.fi/uutiset/4713053/Lihavuus+yleistyy+tyoikaisilla+Suomessa

Yllä oleva teksti on hurjaa luettavaa aika usean suomalaisten fyysisestä tilasta. Mutta, mikä meitä motivoisi hoikistumaan ja muuttamaan tottumuksia? Olisiko se raha, jonka avulla Sastamalalainen Telilän Sähkötyö motivoi liikkumaan - yritys antaa työntekijöilleen 300 € 10 prosentin painonpudotuksesta. Vai herättäisikö motivaation raikastuva olemus/habitus, rakastuminen vai se tärkein asia; terveyden menetyksen uhka.

Liikunnan sekatyöläisen suosikit painonhallintaan ovat tuttuja:

1) Kun ylität suojatien, tee se kuin ex-kävelijä Valentin Kononen, ripeästi ja kiihdyttäen. Kävelyvauhdin vaihtelusta tykkää kroppa ja muut kanssakulkijat.
2) Aterialla lautaskoon pienentäminen, eli mikään ruoka ei ole kiellettyä, mutta ruoan määrää vain vähennetään.
3) Hyöty- ja lähiliikuntaa lisää, liikettä pitkin päivää farkut jalassa, lähipuistossa tai missä vain.
4) Ota lemmikiksi koira, niin ulos on paineltava kolmesti päivässä, säällä kuin säällä.

Kuvassa koiranulkoilutuslenkkieni viime viikon (7.-13.10.) liikkumisen keskiarvo oli 10 086 askelta/per pv. Viime viikoa edeltävän viikon (30.9.-6.10.) vastaava askelmäärä oli 8 544. Suositeltavaan kymmenen tuhannen askeleeseen saa liikkua jo melkoisesti ja karvainen ystävä on liikkumiseen aivan loistava sparraaja.

Itäkeskuksen uimahallilla digijumppaa napista painamalla

"Itäkeskuksen uimahallin kuntosalipalveluihin kuuluu kymmenet erilaiset liikuntasalin virtuaalijumpat, joihin voi osallistua oman aikataulun mukaan aina kun liikuntasalissa on tilaa. Itiksen uimahallin kuntosalikäynnin tai -kortin lunastanut asiakas voi valita virtuaalijumppalaitteiston näytöltä mieleisensä vaihtoehdon kymmenistä eri jumpista, joita on kattavasti aina vatsa-pakarajumpasta joogaan, coresta venyttelyyn, kahvakuulailuun ja lukemattomiin muihin jumppiin. Jumpan valitsemisen jälkeen salin isolta valkokangasnäytöltä alkaa jumppaohjaus".(https://helsinkiliikkuu.fi/itiksen-uimahallissa-ohjattua-jumppaa-nappia-painamalla/).

On erinomainen asia, että digiaika on laajentunut myös virtuaalijumppiin. Esimerkiksi ryhmäliikunnan ohjaajille tämä tuo vaihtelua tuntien pitämiseen. Kun virtuaaliohjaaja hoitaa varsinaisen ohjaamisen, fyysinen ohjaaja voi keskittyä jumppaajien tekniikkaan ja liikkeiden suorittamisen oikeellisuuteen. Virtuaalijumppatarjonta on monipuolinen ja laitteistoa oli helppo käyttää. Tämä sopii myös niille, jotka eivät halua harrastaa liikuntaa isojen joukkojen kanssa. Lippu kokeiluun maksoi 5,50 € sisältäen myös uinnin. Voisin käydä toistekin.

Virtuualijumpan laitetoitmitus on Electro Waves Oy:ltä ja virtuaalijumpat on tuottanut EasyFit.

Kuntosali rattaille?

Kunnallinen nuorisotyö on kirjastojen ohessa siirtynyt rattaille. Esimerkiksi Sevettijärvellä Inarin kunnan nuorisotyön asuntoautovierailut olivat kylän nuorten harvoja kontakteja kunnan nuorisotyöhön.

Ajatus kuntosalista rattailla tuli siitä, että tapasin Hakunilan urheilupuistossa erään kuntoilijan. Kysyin häneltä mielipidettä puiston liikuntavälineistä ja hän sanoi tykkäävänsä kovasti. Ja käyvänsä siellä usein liikkumassa. Sama mies kysyi, että viedäänkö liikuntavälineet talveksi pois? Sanoi, että ei varmastikaan, mutta talvikunnossapitoa ei taida olla. Ratkaisu hänellekin kuntoilun jatkumiseksi talven yli olisi kuntobussi rattailla, joka vierailisi tutulla paikalla esimerkiksi kaksi kertaa viikossa. Kuntobussiin saadaan mahtumaan riittävästi liikuntavälineitä, joilla monipuolinen kehon aktivointi onnistuu. Kuntokontteja on jo olemassa, niin miksipä sama ei onnistuisi bussissa.

Kauppakeskus ja talvi

Alkavan talven merkit ovat jo käsillä. Eilen aamusta (pe 20.9.2019) sai myös Helsingissä rapata auton ikkunoita ennen ajon alkua. Liikunnansekatyöläinen onkin hieman huolissaan, että missä sitä lihaskuntoa tulee talven tullen ohimennen hoidettua, kun ulkokuntosalit peittyvät paksun lumen alle.

Kävin eilen (20.9.) Kauppakeskus Itiksessä, missä vuodessa asioi yli 17 miljoonaa asiakasta. Eli päivittäin Itiksessä asioi ja aikaa viettää paljon ihmisiä. Lasten leikkihuoneen lisäksi siellä voisi olla aikuisille aktiviteettiä, kuntoiluvälineitä, mitä ohimennen voisi käyttää. Kuntoilla voisi mielen mukaan, viisi tai 15 minuuttia kerrallaan. Kuntoilua farkut jalassa, samaan aikaan lapset leikkihuoneessa ja aikuisen lihakset ja pää tykkäsivät pienestä aktivoinnista kauppakeskusvierailun yhteydessä.

Kauppakeskus Itiksen lasten leikkiasema näytti mukavalta paikalta ja lapsia leikkimässä oli useita.

Nuorisotila monitoimitilana – miksi ne eivät uudistu?

Oulun kaupunki avasi Karjasillan kaupunginosaan uuden nuorisotilan tiistaina 3.9.2019. Tila on jo Oulun 22. nuorisotila. Oulun kaupunki panostaa ihmisten liikkumiseen. Näin kaupungin pitääkin tehdä!

Nuorisotilalla voi tehdä läksyjä, pelata lautapelejä, pelata pleikkaria ja samassa yhteydessä olevalla koulun sisätila-aulalla voi pelata pingistä, pöytäjalkapallopeliä ja biljardipelikin on tulossa. Nuorisotilan yhteydessä oleva kirjasto tarjoaa varmastikin jotain uutta omaa mukavaa.

Mikä voisi olla ratkaisu liikuntapaikkojen rakentamiseen. Mietin, että miksi ihmeessä nuorisotiloihin ei tuotaisi uusia liikunnan edistäviä elementtejä, kun samat asiat toimivat myös nuorisotyön kentällä? Tekemisen tarjonta monipuolisistuisi ja tarjolla on uusiakin tekemisen asioita. Nyt pitää tehdä asioita, investoida, kehittää uutta, ja tarjota uudenlaista koukuttavaa liikuntaa nuorisotiloihin.

Nuorisotila odottaa käyttäjiä juttu julkaistiin sanomalehti Kalevassa keskiviikkona 3.9.2019. Jutun on kirjoittanut Pekka Rahko.

Vähäinenkin liikunta on hyväksi

Tässä Ylen juttu, jossa on hyvää informaatiota lähiliikuntapuistoista ja liikuntapuistojen käytön hyödyistä.  

Lue koko artikkeli, jonka otsikko on: "Ulkokuntosalit ovat osa eurooppalaista trendiä, jossa Suomikin haluaa olla mukana – Voi käydä vaikka farkut jalassa tekemässä muutaman liikkeen"; https://yle.fi/uutiset/3-10936150. 

Lisäksi lähiliikuntapuistojen käyttöä ja tunnettavuutta voisi muun muassa lisätä: - Sijainti, sijainti ja sijainti. Liikuntapuistolla tulee olla keskeinen sijainti asuinalueilla. - Liikuntapuistojen olemassaolon monipuolinen tiedotus eri foorumeissa. - Liikunnanohjaajat opastamaan ulkoliikuntavälineiden käyttöä. - Vertaisohjaajien koulutus. - Liikuntavaatteiden ja -varusteiden kierrätystä.

Vesijumppaa ja tennistä

Asuimme Espanjan reissulla El Puigin lomaresortissa. Tämä on Espanjalaista “kesämökkeilyä” - sisämaan kuumuutta paetaan rannikolle kesäkuukausiksi. Talviasumiseen nämä kerrostaloasunnot ovat liian kylmiä, mutta näin kuumimpana kesäkuukautena mukavan viileitä. Resortissa on kaksi uima-allasta, lasten leikkikenttä, tenniskenttiä, padelkenttiä ja yhdistetty kori- ja jalkapallokenttä.

Alueen asukkaille järjestetään vesijumppaa arkiaamuisin ma-pe. Lähinnä senioreista koostuvassa perjantain (23.8.) tunnin vesijumpassa mukana oli noin 50 jumppaajaa. Parhaimmillaan vesijumppa on tavoittanut 80 vesijumppaajaa. Kausimaksu kahden kuukauden vesijumpalle on 10 euroa.

Toinen alueen suosituista liikunta-aktiviteettipaikoista on alueen viisi tennsikenttää sekä kaksi padelkenttää. Kentät ovat ahkerassa käytössä aamuisin ja iltaisin, kun ei ole enää niin kuuma. Pelien jälkeen useat pelaajat pulahtivat alueen uima-altaisiin vilvoittelemaan.

El Puig, Valencia, Espanja

Terveisiä kesäisestä Espanjasta! Täälläkin voi helposti kuntoilla ulkoliikuntalaitteilla. Asuntomme läheltä noin kilometrin päästä löytyi kaksi senioreille suunnattua ulkokuntoilupaikkaa sekä yksi kaiken ikäisille suunnattu ulkokuntoilupuisto. Liikuntapaikat olivat hiekkarannan yhteydesssä, eli siellä missä ihmiset viettävät täällä vapaa-aikaansa. Mikäpä sen mukavampaa, kuin auringonoton yhteydessä aktivoida välillä lihaksia ja pulahtaa taas mereen vilvoittelemaan.

Ulkokuntoilupuistot Espanjassa ovat saman tyyppisiä kuin Suomessakin. Käyttösuositus Beniton laitteissa on +12 vuotiaat, kun Suomessa usein suositus on +13 vuotiaat. Aikaisemmassa virkatyössäni kävin useita keskusteluja vanhempien kanssa siitä, mikä on hyvä ikä aloittaa harjoittelu kuntosalilla. Kuntosaliharjoittelun aloitusikää pidimme + 13 vuotiaissa ja harjoittelun tuli tapahtua vanhempien seurassa.

Ulkokuntoilupuiston liikuntavälineet ovat espanjalaisen Beniton toimittamat. Liikuntavälineitä on kuusi, joista neljä on kaksi puoleista ja samaa lihasryhmän aktivoivaa liikuntavälinettä. Korkeasta lämpötiloista huolimatta kuntoilu oli miellyttävää. Liikuntavälineiden istuinosat olivat muovia ja käsiosien rautaosatkaan eivät polttaneet käsiä. Tämän puiston liikuntavälineistä dippiteline oli ehdoton suosikkini ja se oli kaksipuoleisena. Dippitelineen treenipuolen sai valita oman hartialeveyden mukaan.

On hieno juttu, että seniorit on huomioitu tällä playalla kahdella ulkoliikuntavälineistöllä. Senioriliikkujaa aktivoiva välineistö on valmistettu yhdestä osasta, missä on yhdeksän eri aktiviteettiä. Aktiviteetit on kohdennettu olkapäihin, jalkoihin, tasapainon- ja koordinaation harjoittamiseen. Toimiva kokonaisuus ja mahtuu pienelle alueelle.

Koiteli Elää!

Kiimingin Koitelinkoskella vietetään tänään lauantaina 17.8.2019, Suomen kauneinta musiikkkifestivaalia #suomenkauneinfestivaali yhdeksännen kerran. Festivaalia on rakennettu Koitelissa koko viikon ajan ja eilen perjantaina olin talkoilemassa muiden yhdistysaktiivien kanssa. Aurinkoisena päivänä hiki pisaroi otsalla yhdellä jos toisellakin. Oma päiväni koostui tavaroiden roudaamisesta paikoilleen ja  sähköroikkien vetämisestä maastoon. Askeleita tuli hyötyliikunnasta aika kivasti! 

Koiteli Elää festivaalien päälava-alueen rakentaminen on vielä perjantaina vaiheessa, mutta lauantaina klo 16:00 kaikki on valmista, kun Jesse Kaikuranta aloittaa festit. Olen paikalla :).

Olen koukussa omenapuhelimeni aktiivisuusinfoon ja seuraan innolla päivän liikuntalukemia. Festaritalkoissa liikkuessa saa mukavasti päivittäisen askelmäärän kasaan - reilusti. Askelten määrä yllätti minut positiivisesti.

PlayFarm ulkokuntoilupuisto

Liikunnan sekatyöläinen innostui visioimaan mieleisensä ulkoliikuntapuiston. Liikuntakohderyhmäksi valitsin seniorit, ja liikuntapuiston teemaksi maatilantyöt, koska monelle seniorille "työvaiheet maatilalla" ovat tuttuja. Senioriliikkujissa on monen kuntoista liikkujaa ja heille voisi tarjota erilaisia ulkoliikuntapuistoja aktivoimaan kehoa ja mieltä kavereiden kanssa.

Mistä vuokrattavia ulkokuntoiluvälineitä?

Monelta suomalaiselta pieneltä paikkakunnalta ei vielä löydy ulkokuntoiluvälineitä puistona. Joillakin paikkakunnilla voi jo pienempiä liikuntavälineitä vuokrata tai lainata kirjastoista.

Syy puiston puuttumiseen voi olla Pohjois-Suomen pitkä luminen talviaika, jolloin ulkokuntoiluvälineiden käyttöaika jää lyhyeksi. Tai sitten pienen paikkakunnan liikuntavälineiden investointivarat ovat vain niin vähäiset, että välineitä ei ole hankittu.

Olisi hieno asia, jos jokin ulkokuntoiluvälineiden valmistaja tekisi erilaisella välinekoostumuksella olevia ulkokuntoiluvälinesettejä. Kunnat voisivat vuokrata niitä ja samalla testata liikuntavälineiden käytön innokkuutta kuntalaisillaan mahdollista investointia varten.

Kun liikuntavälineitä ei "istuteta" betoniin ja maahan, turvallisuusasiat nousevat esille. Hyvä valmistaja pystyy insinöörityönä suunnittelemaan standardien mukaiset tukevat ratkaisut myös siirrettäville liikuntavälineille.

Kuva Helsingin kaupungin Konalan liikuntapuistosta (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/liikuntapuistot-kentat-ja-lahiliikuntapaikat/). Kuva Konsta Linkola.

Videovinkkejä ja ohjeita ulkokuntosalilla treenaamiseen

Ulkokuntosalien liikuntavälineissä ja liikuntapaikkojen yhteydessä on useimmiten opastus liikuntavälineiden käyttöön sekä suositeltavat toistokerrat kierrosmäärineen. Mutta löytyy myös ulkoliikuntapuistoja, joista puuttuvat kaikki opasteet. Kaupunkien ja kuntien kesätyöntekijöille olisi vielä töitä siinä, että he kuvaisivat liikuntapuistojen liikuntavälineiden käytöstä lyhyet opastukset ja videot kaupunkien ja kuntien nettisivuille, karttapaikkoihin ja muihin vastaaviin. Tai liikuntavälinetoimittajat voisivat koota ko. paketin. Tämä tiedotuskampanja voisi tavoittaa uusia ulkoliikuntapuistojen käyttäjiä, "kun ei tarvitse ummikkona paikalle suunnata", kuten eräskin liikkuja on sanonut, kuntalainen voisi jo kotisohvalla tutustua tulevaan ulkoliikuntakohteeseensa ja suunnitella harjoituksensa.

Jyväskylän Äijälänrannassa sijaitsee uusi ulkokuntoilusali. Ylen aamu-tv kuvasi vinkit ulkokuntoilusalilla treenaamiseen (https://areena.yle.fi/1-50234655). Oppaana toimi hyvinvointivalmentaja Satu-Lotta Kainulainen. Satu-Lotan ohje on; "Huolehdi hyvästä lämmittelystä ja keskity tekniikkaan". Aloittelijan ei kannata rehkiä liikaa, mutta toistoja on hyvä tehdä 10-15, ja toistaa liikesarja kolmesta neljään kertaan.

Kuntosali kotipihalla

Heinäkuun 28. päivänä oli Hesarissa juttu; "Kuntosali oman ikkunan alla".(https://www.hs.fi/koti/art-2000006185097.html).

Hesarin jutussa haastatellaan Kirsi Siitosta, jonka kerrostaloasunnon pihalle Vantaan Leinilään on rakennettu ulkokuntosali ja juoksurata. Siitonen kertoo, että "parasta on kun kuntosalille on vapaa pääsy". Pihan suunnitellut maisema-arkkitehti Petri Euraston tavoite on ollut "saada suomalaiset ylös sohvilta tuomalla liikuntamahdollisuuden lähelle kotia". "Monelle liikunnan aloittamisen kynnys on aika korkea, mutta kun kotipihalla on yksinkertaiset liikuntavälineet, niin pitäisi olla helpompaa aloittaa". Piha-alueesta on muodostunut myös naapuruston eläväinen kohtaamispaikka.

Lähiliikuntapaikan sijainti kodin vieressä on yksi tärkeimmistä liikunnan aloittamisen ja liikuntaharrastamisen lisäämisen tekijä. Aktiiviliikuntapihan käyttö lisää elämänlaatua ja terveyttä myös pidempään seniorin kotona asumiseen. Leinilän pihan tapaisessa ympäristössä voisin itsekin joskus asua :).

Senioreille lisää turvallisia kuntoilumahdollisuuksia

Ajatus tähän aiheeseen tuli rovaniemeläiseltä urheiluvaikuttajalta ja entiseltä aktiiviurheilijalta Leena Jääskeläiseltä hänen 80 -vuotishaastattelustaan Kalevassa 26.7.2019.

Kalevan tekemässä jutussa hän on huolissaan muun muassa ikääntyvistä ihmisistä, joita on koko ajan enemmän, ja ikäihmisten yksinäisyydestä. Harva meistä on muuten keksinyt kokonaisen urheilulajin, mutta Leena sen on tehnyt ja tuo laji on sauvakävely.

Suomessa lasten leikkikenttiä- ja puistoja on runsaasti. Leikkipaikkoja lapsille löytyy muun muassa päiväkotien, koulujen, huoltoasemien, liikuntapuistojen ja taloyhtiön pihoilta. Senioreille liikuntapuistoja tarjolla on vähän. Myös senioreille tulisi tarjota monipuolista liikuntatekemistä kuin lapsillekin. Monella seniorilla ei ole autoa ja kynnys lähteä kauemmas kodista liikkumaan voi olla korkea. Nyt saatavilla olevat senioripuistot ovat aika yksipuolisia - senioripuistoihin tarvittaisiin liikkumiseen haasteita; monipuolisempaa koko kehoa aktivoivaa liikuntatekemistä yhdessä kavereiden kanssa.

Oulun Rita-aukion yläkoulu (Rita-aukiontie 6) on uusi ja sen pihalle on pystytetty Leikkisetin liikuntavälineet. Nämä välineet sopisivat myös senioreiden käyttöön. Mielenkiintoinen lisä liikuntavälineissä on köysikiipeilyteline. Teline ainakin näyttää turvalliselta, mutta senioreille tietysti putoamisen vaara voi nostaa haastetta kiipeilyyn.

Rita-aukion koulun vieressä on monitoimitalo, jonka pihasta löytyy muun muassa Lappsetin Aallokko tasapainoiluväline. Myös tämä liikuntaväline sopisi hyvin senioreiden käyttöön, koska siinä on kumimaiset napit ja ne tekevät tasapainoilusta turvallisen tuntuista. Senioripuistoihin tämän tyyppinen liikuntaväline olisi mielenkiintoinen vaihtoehto perinteiselle tasapainopuomille.

Oulun Myllytullissa sijaitsevan Puusepänpuiston laitteet sopivat parhaiten ikääntyneille (näin kerrotaan Oulun kaupungin nettisivuilla). Puiston sijainti on Ainolan päiväkodin pohjoispuolella Koulukatu 1. Puiston välineet ovat puuta ja metallia. Liikuntavälineet ovat yksinkertaisia, ja aika nopeasti ne myös käy läpi. Yksinkertaisuudessaan ne toimivat hyvin.

Puusepänpuistossa liikuntapuiston liikuntavälineet koostuvat muun muassa porraskävelystä, tasapainopuomista, vartalon kieroliikkeestä, roikkumisesta ja polkupyörällä polkeminen istualtaan (polkeminen olikin mukavaa). Yhden liikuntavälineen käyttöä en ymmärtänyt mitä sillä voisi tehdä, laitteissa ei ollut ohjeita ja sen tarkoitus jäi hämäräksi. Puiston lähellä sijaitsee senioreiden asumisyksikkö, joten toivottavasti talon asukkaat käyttävät puistoa päiväkävelylenkin yhteydessä.

Oulu Suomipop- festarit ja yleisurheilukenttä

Ulkokuntosalien käytön lisäksi tykkään juoksusta. Juoksu on niin helppoa, pistät vain lenkkarit jalkaan ja menet ulos, ei maksa mitään, eikä tarvitse aikatauluttaa ohjelman mukaan.

Ulkokuntoilupuistoista on tullut mulle uusi lumenkolaus. Ivalossa asuessani lumenluontia riitti enemmän kuin tarpeeksi. Lukuisat lumenkolaukset lumen täyttämällä tontilla kuormittivat yläkroppaa ja jalalla lumikolan loppupotkaisu hoituu nyt mm. ulkoliikuntapuiston jalkaprässillä.

 

Suomipop- festivaali on tullut myös Oulun Kuusisaareen (kuva ke 10.7.2019). Tapahtuma on paisunut isoksi ja tilaa on tarvittu myös tästä kuntoilupaikasta. Hieman hassulta tuntui treenata telttojen seassa, mutta sopu sijaa antaa.

Tämän päivän juoksulenkin kohde oli Raatin stadion Oulussa. Stadionilla sai juosta rauhassa, kuten viimeisen kahden vuoden aikana (Stadion näkyy asunnon ikkunasta). Hyvällä sijainnilla ja urheiluvälineillä varustellulla kentällä on hiljaista. Arvioin, että 75% ajasta stadionin alue on tyhjänpanttina. Kaupungin sivuilla sanotaan, että kentän viheriöllä on lämmitettävä tekonurmi. Hienosta ja herkästä tekonurmesta huolimatta kentän käyttöä tulisi lisätä. Stadionin käytön lisäys kesäisin voisi olla esimerkiksi se, että laitettaisiin sinne lapsille siirrettävät kuntoiluvälineet ja temppuiluradat.

Ulkokuntoilulaitteita, mutta kenelle?

Aloitin tutustumisen ulkokuntoilulaitteisiin Saariselän lähiliikuntapaikan rakentamisen aikana vuonna 2015. Lähiliikuntapaikan yhteyteen hankittiin neljä ulkokuntoiluvälinettä, koska investointibudjetissa oli vielä rahaa käyttämättä. Noin kymmenen tuhannen arvoiset laitteet hankin Saariselälle ilman erityistä kokemusta valmistajien välisistä eroista. Käytettävissä oleva rahamäärä ratkaisi valittavat liikuntalaitteet ja tämä sama tilanne näyttäisi vallitsevan useiden muidenkin kuntien toiminnassa. Laitteiden hankinnassa ratkaisee raha, ei niinkään esimerkiksi kohderyhmäajattelu. Hankinnoista päättävien kouluttaminen liikuntalaitteisiin olisi investoinneissa tarpeellista, jotta välineet saavuttaisivat kuntalaiset ja ne tulisivat hyödynnettyä. Liikkumisen ilo veronmaksajien varoilla tulisi silloin oikein kohdennettua.

Inarin kunnassa kokeillaan ensimmäistä kertaa osallistuvaa budjetointia vuoden 2019 aikana. Kevään aikana inarilaisia pyydettiin lähettämään ideoita kymmenen tuhannen euron määrärahan käyttöön. Kuntalaisilta tuli varojen käyttöön liittyen 19 esitystä ja ilahduttavaa oli, että listalla oli myös toive saada ulkokuntoilulaitteita Ivalon kylälle.

Mitäpä kesä olisi ilman mökkeilyä, mutta harvemmin maalla mökkien läheltä löytyy ulkokuntoilupuistoja. Mutta ei se mitään, kun mökkielämään luonnollisesti kuuluu hyötyliikunta ja tänään kuntoiluna oli halkojen teko.